Pisteenkaari (Kuoppamäki)  

Aune Miilumies (o.s. Viman) on 16.3.2000 kertonut mm seuraavaa:  

Maria Wilhelmiina Viman, Aunen isoäiti (fammu) asui tällä tontilla lähempänä Lohjantietä ja Kallion tontin laitaa olleessa pikkumökissään, missä hän kuoli 80-vuotiaana v. 1925. Pojantytär Aune ei silloin vielä ollut koulussa. 

Vimanit olivat tulleet Siuntiosta Vihtiin. Santtu-pojan (Aleksanteri Viman) ollessa nelivuotias hänen isänsä kuoli. Äiti avioitui uudestaan Wikström -nimisen miehen kanssa ja heille syntyi v.1889 poika Johan Jalmar (Jussi), joka myöhemmin otti käyttöön sukunimen Mäntylä.  

Wilhelmiina jäi myöhemmin toisen kerran leskeksi, mutta asui edelleen mökissään, missä oli yksi ainoa huone, eteinen ja komero (tuolloin sanottiin konttoori). Hän kuuluu mielellään kinanneen (väitelleen) miesten kanssa politiikasta. 

Isoäidin kuoltua hänen mökissään asui Erikssonin mamma ja tämän jälkeen Kreanderin mamma, joka oli jo aikaisemmin auttanut fammun hoidossa.  

Aleksanteri (Santtu) Viman lunasti äitinsä kuoltua perikunnalta tämän osan tonttia. 

Lohjantien puoleisessa rinteessä olivat Ridalin tilan perunakuopat. Harjakatokset olivat paikalla vielä 1930-luvun lopulla, vaikka itse kuoppia ei enää käytetty. Ne oli täytetty. 

Näkymä Pisteeltä nykyisen Keskikujan suuntaan. Vasemmassa reunassa on Hirnien talo ja tien vieressä teurastaja Kallion matala rakennus, jonka taustalla näkyy Tallgrénien talo.  Maantien oikealla puolella näkyvät Almus Metson perunakuoppien katot.