Viertäjäntie 1 (Rauhala) – Nummelaan Kylähistoria

Kaarlo ja Leena Haaparanta ostivat Rauhalan talon 1965. Talo oli Remanderin jälkeen jonkin aikaa tyhjillään, mutta kaupanteon jälkeen taloon muutti Kaarlo ja Leena Haaparannan poika Railo perheineen.

Leena ja Kaarlo Haaparanta Rauhalan tuvassa 2008. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Kaarlo ja Leena Haaparanta asuivat tuolloin Sähkö-Lehtosen talossa Harjurinne nykyisen Sentraalipolun varrella. Leena Haaparanta oli Kuikulla töissä hoitamassa rouva Kerttu Niemelää. Työmatkoillaan hän oli nähnyt ahkeria, hiljaisia Remanderin sisaruksia, mm. aina portaita lakaisseen Anni Remanderin.

Kun Haaparannat muuttivat Rauhalaan, talon alakerrassa oli tupa, jossa oli leivinuuni ja puuhella. Alakerran kamarissa oli kakluuni. Talon Viertäjäntien puoleinen pää oli lautaseinäistä kylmää tilaa, jossa oli ns. viljatantoori, yli kaksi metriä pitkä vinokantinen ponttilaudasta tehty laari, jossa oli osastoja eri viljalajeja varten.

Vanhan sisäänkäynnin eteisestä oli vasemmalle väliovi ja rappuset yläkertaan alkoivat sen takaa. Rakennuksen Viertäjäntien puoleisen ulkoseinän sivussa rappuset kiertyivät oikealle talon pitemmän sivun suuntaisiksi jatkuen ylös avovintille. Rappusten yläpäästä muutaman askeleen päässä oli yläkamarin ovi. Kamari oli rakennuksen keskustan puoleisessa päädyssä tuvan yläpuolella. Muu osa oli muutamaa komeroa lukuun ottamatta avovinttiä.

Rakennus on melkein kiinni nykyisen Huhdanmäentien jalkakäytävässä. Haaparannat siirsivät talon sisäänkäynnin tien puolelta pihan puolelle. Sinne on tehty kuisti ja parveke. Talon alakerrassa on eteinen, tupa, makuuhuone ja sauna. Tuvan vanhat kattovasat ovat näkyvissä. Leivinuuni vanhoine luukkuineen on jäljellä. Talo lämpiää puilla ja suoralla sähkölämmityksellä. Vanha puuhella on jäljellä. Viljo Kuulan peltisepänliike on uusinut hellan pellityksen. Uunin luukut ovat Remanderien aikaisia. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.

Arkkitehdit ovat kehuneet Rauhalan peruskorjausta hienosti tehdyksi. Talossa on muutokset tehty vanhaa miljöötä kunnioittaen. Talon vaakatasossa oleva ulkovuoraus on uusittu. Vuoraus on, joka on leveämpää kuin vanha vuoraus – laihempaa, kuten Kaarlo Haaparanta totesi. Remanderien aikaan yläkerrassa oli yksi hellahuone. Nykyisin siellä on koko talon mittainen huone. Raput ovat talon Viertäjäntien puoleisessa päässä. Vanhassa valokuvassa näkyy, että talon Pajulan puoleisessa päädyssä oli kaksi ikkunaa. Remontin yhteydessä ikkunoista tehtiin yksi leveä ikkuna. Tupaan lisättiin myös yksi ikkuna Lahden puoleiselle seinälle.

Talon kunnostus aloitettiin 1960- luvun puolella. Kaarlo Haaparanta remontoi itse. Naapurissa asunut herastuomari Almus Metso oli kerran pistäytynyt Kaarlon työmaalla ja todennut remontista: ”Voi poika mitä sää teet!”

Remonttisuunnitelma oli Kaarlon kertoman mukaan tehty ns. kenkälaatikon kanteen ja suunnitelma muuttui aina välillä. Talon lopputarkastuksessa, kunnan rakennustarkastaja istui kahvipöydässä ja totesi: ”Meidän on lähdettävä tarkastamaan sitä taloa.” Haaparannat kertoivat heidän olevan jo talossa sisällä. Talo oli suunnitelmaan nähden sen verran erinäköinen, että rakennustarkastaja velvoitti Haaparannat laatimaan uudet muutospiirustukset, jotka piirrettiin toteutuneen remontin mukaisesti.

Talo lienee yksi Nummelan vanhimmista. Asiaa on melkein mahdoton varmistaa. 1882 isojakokartassa ei tällä paikalla ole kuin peltoa. Liiterirakennuksessa on ollut sauna, talli ja käymälä. Huhdanmäentien puoleisessa päässä on nyt autotalli. Auto työnnettiin talliin, kun se ajon jälkeen oli jäähtynyt. Kuumaa autoa ei uskaltanut talliin ajaa.

Remanderien aikainen villiomenapuu on tontin nurkassa. Omenapuut ovat vanhoja perinnelajikkeita: Åkerö, Antonofka, Punakaneli, Bergius. Pihalla on myös kirsikkapuita ja luumupuu. Lääkekasvina käytettyä marunaa kasvaa pihalla.
Rauhalan tontin Viertäjäntien puoleisessa päässä on joskus ollut navetta koska pihalla on vanhoja perustan jäänteitä.