Karl (Kalle) Tainion isä oli kauppiaana Helsingissä ja Kalle jatkoi samalla uralla. Hänen ensimmäiset omat kaupat olivat Kirkkonummella. Kalle meni naimisiin 1906 Fanny Soltinin kanssa. Tainiot muuttivat Nummelaan 1908, jolloin heille valmistui oma talo Albertinkatu 12-18 osoitteeseen. Tontin nimi on Tapiola. Tainioilla syntyi kolme lasta Tauno (1908), Irja (1913) ja Maija-Liisa (1915).
Ensimmäinen liiketoimi Nummelassa Kallella lienee ollut
Tehtaan perusti Kalle Tainio 1910-luvulla. Tehdas sijaitsi Tapiolan kiinteistöllä, josta myöhemmin lohkaistiin Kaivola niminen kiinteistö (Albertinkatu 10).
Tainioiden vielä asuessa Tapiolassa vuonna 1919 he perustivat kaupan Haapalan tontille, Albertinkatu 1 osoitteeseen. Haapalan tontin on ensimmäisenä omistanut tai hallinnut todennäköisesti joku muu kuin Tainio. Ensimmäinen talo tontille on ilmeisesti rakennettu rautatien valmistumisen jälkeen 1800-lopulla. Taloa on alun perin ollut 1-kerroksinen ja sitä on laajennettu useaan otteeseen asemalle päin ja lopuksi korotettu toisen kerroksen verran 1900-luvun alussa.
Haapaniemen päärakennus sijaitsi Asemantien varrella alunperin 0.8 ha. tontilla. Haapaniemi ympäröi kahdelta sivulta Albertinkadun ja Asemantien kulmassa olevaa kauppias Kalle Tainion omistamaa Haapalaa, jonka pohjoispuolella Haapaniemi ulottui Albertinkadulle asti.
Haapalan ja Haapaniemen omistajaksi on vuonna 1922 tehdyssä lohkomisessa merkitty kauppias Kalle Tainio, joka tuolloin sai haltuunsa vain Haapalan alueen. Tästä alkoi monia vuosia jatkunut rajariita tonttinaapurusten kesken.
Nummelan jälkeen hän perusti kaupat Jokikunnalle ja Otalammelle, mutta joista hän luopui melko nopeasti.
Tainiot muuttivat Tapiolasta kaupan kiinteistöön 1920-luvun puolivälissä. Tapiolan he myivät vuonna 1930 Jan Petterssonille.
Rajariitaa puitiin käräjillä. Brofeldtit voittivat asian 1925. Välirikko naapureiden kanssa oli kuitenkin niin täydellinen, ettei Tainion kaupassa asioitu, eivätkä edes kesävieraat uskaltaneet sinne mennä – syynä solidaarisuus. Vain lapset piipahtivat joskus hakemassa Tainion kaupasta limonadia.
Vain yhdeksi päiväksi tehtiin sovinto. Kun Fanny Tainio täytti 50 vuotta 1932, häntä käytiin onnittelemassa. Vasta Aina Brofeldtin kuoltua 1941 nuoremmasta sisaresta, Hildasta, joka jo aikaisemmin olisi ollut myöntyväisempi seurustelemaan naapureiden kanssa, tuli hyvä ystävä heidän kanssaan.
K Tainio
Kalle Tainio oli eittämättä Nummelan porvaristoa, joka ei paljon kyläläisten kanssa seurustellut. Hän ja hänen vaimonsa puhuivat keskenään ruotsia. Kalle osallistui jonkin veran yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten
- Vihdin Suojelusvartiossa kulkulaitospäällikkö 1918
- Nummelan Seuratalon hallitus 1915
- Länsi-Suomen Osakepankin Nummelan konttorin johtaja 1926
Kalle oli kiinnostunut kaikenlaisesta tekniikasta ja hänellä taisi olla Nummelan 1. radio. Hänellä oli myös moottoripyörä ja kylän ensimmäisiä autoja. Hän ei kuitenkaan itse ollut tekniikan ihminen, vaan muut huolsivat hänen kulkuneuvonsa.
Tainio piti lyhyen aikaa kauppaa myös pisteellä Flinkmannin talossa, mutta se ei kannattanut.
Nummelan keskustan kauppojen lisääntyessä 1920-30-luvulla Tainion kaupan kannattavuus heikkeni.
Tainio esitti myös elokuvia Kirkkonummen Lapinkylässä ja Haapajärvellä.
Kalle Tainio kuoli 1946 ollessaan 64-vuotias. Nummelan Talouskauppa meni samana vuonna konkurssiin.
Hänen vaimonsa Fanny jatkoi kaupan ja Limonaatitehtaan toimintaa. Kallen kuoltua kaupan nimi muuttui Tainion Talouskaupaksi. Fanny kuoli 1953 ollen 71 vuotias.