Rauni Lindroos (myöh. Kansanaho > Velin) toimi puhelinkeskuksenhoitajana 1920-luvun alussa. Annikki Pircklén (*1919) on kertonut, että hän noin kolmivuotiaana kävi äitinsä kanssa keskuksessa ja sai myös ”leikisti” yhdistellä johdoilla puheluja. 1920-luvun lopulla puhelinkeskuksessa työskenteli Lyyti Velin (1903 – 1998). Hän myös asui talossa.
Vuoden 1928 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin lunastaa yhtiön rakennusten alla oleva 0.3 hehtaarin suuruinen, Tuusan talosta lohkottu Mäntylä-niminen tontti 10 000 silloisen markan hinnasta.
Neiti Ida Törnström (*1872 Vihti) toimi tuolloin keskuksenhoitajana. Hän oli tullut jo vuonna 1909 Kotkaniemestä Nummelaan, missä hänen veljellään Kalle Törnströmillä oli majatalo puhelinkeskuksen viereisellä tontilla. Tuolloin Idan ammatiksi on merkitty silittäjä. Hän toimi puhelinkeskuksessa vuoteen 1934 asti.
Ida Törnströmin aikana keskuksessa työskenteli myös Lempi Ulrika Elisabet Pirke (ent. Flinkman) (*1893 Pohja), joka oli ilmeisesti keskuksen pitkäaikaisin työntekijä. Lempi Lintumaan (*1905 Vihti) jälkeen hänestä tuli myös keskuksen vastaava hoitaja. Hän palveli keskuksessa eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Lempi Lintumaa aloitti keskuksenhoitajana vuonna 1934. Neljäntoista vuoden ajan hän hoiti yksin kaikki yövuorot kesälomaa lukuun ottamatta.
Lempi Lintumaa asui perheineen puhelinkeskuksen talossa. Täältä Lintumaat muuttivat osuusliike Auran maatalousosaston yläkertaan, kunnes pääsivät muuttamaan omaan taloon, joka valmistui Vesikansantien toiselle puolelle aivan puhelinkeskusta vastapäätä.
Kesällä 1948 Tellervo Tylli (o.s. Lehtonen) työskenteli puhelinkeskuksessa kesälomien ajan ” tuuraajana ” sekä yöpäivystäjänä myöhemminkin.
Aivan 1950-luvun alussa puhelinkeskuksen talossa asuivat sisarukset Helmi ja Impi Yli-Rosti. Impi (Issu) Yli-Rosti työskenteli puhelunvälittäjänä aina vuoteen 1956 asti.
Vuonna 1942 Rosa Mäntylä (*1924, myöh. Eskelin) tuli heti rippikoulun käytyään töihin Nummelan puhelinkeskukseen. Syksyllä 1943 hän lähti rintamalottana komennukselle Äänislinnaan, mistä palasi takaisin keskukseen marraskuussa 1946. Vähän ennen Nummelan keskuksen automatisoinnin aloittamista Rosa Eskelin työskenteli Ojakkalan keskuksessa, joka automatisoitiin vuonna 1955.
Myös Irja Kuorikoski (myöh. Rantanen) tuli töihin puhelinkeskukseen 1940-luvulla heti koulunkäynnin jälkeen. Rosa Mäntylän lähtiessä komennukselle vuonna 1943, tuli hänen tilalleen keskukseen Sirkka Kallio (myöh. Nieminen). Hän työskenteli keskuksessa lyhyehkön aikaa. Irja Rantasen ollessa äitiyslomalla keskuksen palvelukseen tuli 1950-luvulla Irja Kullaa, joka työskenteli keskuksessa sen lopettamiseen asti.
Loppuaikoina keskuksessa oli kaksi työntekijää aamu- ja iltapäivävuorossa, yksi yövuoroapulainen ja yksi vapaapäivien hoitaja. 1930-luvun puolivälissä Nummelan keskuksen alueella oli 80 tilaajaa. Kun puhelinkeskus automatisoitiin vuonna 1956, tilaajia oli jo 180.