/><figcaption class=wp-element-captionTuusan makasiinirakennuksen alapuolella ulkohuonerakennus ja Tuusan tupa 2005. Kuva: Mikko Yli-Rosti

Tuusan maatilan vanha huonokuntoinen sauna purettiin 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Nummelalainen kirvesmies Eino Salenius toimi uuden saunarakennuksen työmaalla mestarina. Makasiinin puoleisella sivulla oli pukuhuone ja sauna. Navettapihan puoleisella sivulla oli pyykkitupa, joka toimi myös pesuhuoneena ja teurastushuoneena, missä lahdattiin sikoja. Saunarakennuksessa aikaisemmin ollut karjakeittiö siirtyi myöhemmin uuteen navettarakennukseen.

Saunarakennuksessa toimii nyt suosittu kahvila, Tuusan tupa. Tontti on myös saanut viralliseksi nimekseenkin Tuusan tupa. Tuusan tuvan edessä on säilynyt vanha maakellari, missä syvissä jääaltaissa aikoinaan säilytettiin maitoastioita.

Punaisen makasiinin alapuolella oli myös suuri ”kolmiosastoinen” ulkohuussi, missä oli omat huoneet isäntäväelle ja työväelle.

Navettapihalla oli suuri katettu pumppukaivo, mistä paineella saatiin vettä navetan karjakeittiöön sekä lehmien ja hevosten automaattisiin juomakuppeihin. Tämän kaivon vieressä oli vanha kaivo, jonka päällä oli hirsinen kehikko. Vesi nostettiin pitkävartisella ämpärillä. Tämän kaivon ääressä juotettiin hevoset, kun työpäivän päätyttyä tultiin pellolta kotiin. Hevoset joivat janoissaan monta ämpärillistä.

Kalle Sammalkari, 1904 Tuusan isäntänä aloittanut mies rakennutti komean, valkoisen Pirtti-nimisen huvilan äitiään varten. Se sijaitsi aivan radan varressa. Se oli nykyisen Meritie 4:n kerrostalon tontilla. Myöhemmin Kallen Kyösti-veli osti huvilan itselleen.

/><figcaption class=wp-element-captionTuusan karjakeittiön ovella Toini Vehman 1952. Oikealla lypsykoneen kannuja. Kuva: Toini Vehmanin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionUlkohuonerakennuksen edessä oikealla isäntä Kalle Sammalkari, tytär Vuokko ja emäntä Lytti Sammalkari. Taustalla vanha navetta ja sen edessä katettu kaivo. Kuva: Pekka Laustion kokoelma