Pasilan talossa Vihdintiellä asui Saleniuksen perhe; Eino (1921 Vihti) ja Eeva (1923 Vihti) ja neljä lasta: Pasi (1946), Armi (1950), Kimmo (1952 ja Simo (1959).
Eino Salenius elätti perheensä kirvesmiehen töillä. 1950-luvulla työt olivat ajoittain kaukana ja perhe näki elättäjäänsä viikon välein. Isä lähti varhain töihin, pienimmät vielä nukkuivat. Keittiön pöydällä oli kullekin lapselle oma kulma, jossa oli varattuna muutama ranskanpastilli tai muu makea tervehdyksenä töihin lähteneeltä isältä.
Eino osallistui yhteiskunnallisiin toimiin, ollen pitkään Työväenyhdistys Elon johtokunnan jäsen. Hän oli myös kansakoulun johtokunnassa, Nummelan Laituriyhtiön ja Nummelan Vesihuollon hallituksen jäsen.
Äiti Eeva hoiti kotia ja perhettä, leipoi leipomotyöntekijän kokemuksella maittavia sämpylöitä ja leipiä, pullaa alkuaikoina puuhellan myöhemmin sähköhellan uunissa. Lasten oli mukava tulla koulusta kotiin, kun eteisessä tuoksui tuore leipä.
Lasten kasvettua Eeva siirtyi työhön Saintex Osakeyhtiöön, Sainion firmaan 1960-luvulla. Työ oli alussa ohuiden sadetakkien pakkausta kotona ja myöhemmin ompelua työnantajan tiloissa.
Perheen lapsista Pasi Salenius valmistui Lohjan ammattikoulusta sähköasentajaksi 1964 ja aloitti työt Vihdin Sähkö OY:ssä. Armi Salenius kirjoitti ylioppilaaksi Vihdin Yhteiskoulusta 1969 ja valmistui lääkintävoimistelijaksi 1972.
Kimmo Salenius valmistui sähköasentajaksi Lohjan ammattikoulusta 1970 ja sähköteknikoksi 1976. Simo Salenius siirtyi keskikoulun jälkeen Lohjan ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Pasilan yläkerta valmistui 1955. Erkki Salenius rakensi sen perheensä käyttöön. Yläkerrassa oli keittiö, makuu-, olohuone sekä lämmin yläaula ja sen päädyssä varastotila. Myös itäpäädyssä oli kaksi viistokattoista tilaa ja pieni vaatekomero.
Erkki ja Ritva (o.s. Leino) vihittiin kesällä 1955. Eero Salenius syntyi 1956 ja Timo 1960. Perhe muutti 1963 Espoon Rastaalaan.
Kun yläkerran asukkaat olivat muuttaneet, Pasi ja Kimmo siirtyivät isompaan huoneeseen ja Armi viistokattoiseen kammariin. Keittiö toimi apukeittiönä ja työtilana. Lämmin yläaula oli koululäksyjen tekopaikka. Sieltä oli mukava seurata Vihdintien liikennettä.
Pasila oli ainoastaan Eino ja Erkki Saleniuksen perheiden käytössä.
Talon lapset muuttivat pikkuhiljaa pois ja Eeva ja Eino jäivät asumaan kaksistaan 1984. Pasila oli kuitenkin pitkään paikka, johon oli turvallista ja mukava tulla ja tuoda lapsenlapsia hoitoon.
Eeva Salenius kuoli 2004. Kiinteistö myytiin rakennusyhtiö Skanskalle, jonka kanssa tehtiin esisopimus 2005 ja kaupat 2006. Eino Salenius siirtyi 2006 asumaan Joukolantielle senioritalon ylimpään kerrokseen, jossa hän ehti asua vain vuoden. Hän kuoli 2007.