Malmstedt Fanny ja Kalle – Nummelaan Kylähistoria

1921 Päivärinnan talon omistajaksi 1921 tuli leskimies Juho Kustaa Helenius (1849 Kiikala). Talossa asui myös kuuromykkä Amanda Agatha Gabrielintytär Ylen (1858 Kiikala), joka Juho Heleniuksen kuoltua muutti Nummelasta 1939 ja kuoli Pääslahdessa 1941.

Heleniuksen tytär Fanny (Fanni) Alida (1892 Vihti) sekä hänen puolisonsa Olkkalan Harjulasta kotoisin ollut Karl (Kalle) Vilhelm Malmstedt (1888 Lohja) muuttivat jo 1920-luvulla Päivärintaan. Heillä oli poika Arvo Selim (1911 Vihti).

Kalle Malmstedt työskenteli teurastajana Nummelan osuusliikeiden teurastamoissa. Liha-alan arvostettu taitaja opetti myös nuorempia, mm. lihan leikkuussa. Esimerkiksi K-Kaupan Väiski, Väinö Purje sai alan perusopit Malmstedtilta. Kallen työtehtävien takia Päivärinnassa oli aina puhelin, mikä tuolloin ei ollut vielä kovin yleistä. Kalle kävi teurastamassa myös eri taloissa. Malmstedtilla tehtiin kotona perunamakkaraa ja veripalttua.

Kalle kävi kalassa joka pyhä. Useimmiten hän kalasti yksin Enäjärvellä. Porukassa hän oli mukava kalamies, joka ”heitti” mielellään vitsejä. Hän tunsi hyvin Enäjärven apajat eikä ”pantannut” tietojaan. Nuoremmille hän saattoi sanoa: ” Kun jaksatte soutaa Enäjärven yli, siellä on kari, jonka luota saa kalaa.”

Pojantyttäret olivat usein mukana ongella ja saivat soutaa, kun pappa veti uistinta. Ongella, piti olla hiljaa, etteivät kalat pelästy. Kalle kalasti niin kauan kuin jaksoi kävellä Enäjärven rannasta kotiin.

Kalle oli myös innokas kortinpelaaja. Hän opetti pojantyttäret pelaamaan pasianssia, muistipeliä ja ”viittäsataa”. Korttia pelattiin aina, kun oli vieraita.

Huhdanmäen miehille Kalle järjesti tikanheittokilpailuja. Myös lapset pääsivät mukaan. Kalle toimi Huhdanmäen joulupukkina myös lapsenlapsilleen. Kallen jälkeen alueen joulupukin tehtävä oli monta vuotta Risto Lehtosen osa joulun viettoa.

Kallen vaimo Fanny oli olemukseltaan hoikka, vaatimaton, kiltti kotiäiti, joka osasi olla oma itsensä kaikkien kanssa, oli vieraana kuka tahansa. Tuohon aikaan vietettiin kaikki juhlat 50-vuotispäivistä alkaen Huhdanmäellä ja kaikki naapurit osallistuivat niihin. Usein käytiin jo yöllä onnittelemassa laulaen päivänsankareita. Fannyn oli kaikkien Huhdanmäen lasten mummi. Hän antoi lapsille leipomaansa hyvää pullaa tai hiivaleipää. Fanny tarjosi aina jotakin. Fannyn pulla tuntui olevan aivan erimakuista kuin lasten kotona leivottu.

Malmstedtin perheellä oli Päivärinnan pienessä navetassa lehmä tai kaksi, sika, mulli ja kanoja. Ainakin naapurissa asuneet Kuulat hakivat Malmstedtilta maitoa ja munia. Heinäladossa lapset leikkivät mielellään heinissä. Kesällä heiniä haettiin lehmälle, ainakin Paleniuksen ja Kuulan mailta. Molemmilla oli mehiläisiä. Päivärinnan puutarhassa oli useita kymmeniä omenapuita. Pihapiirissä oli myös erillinen aitta, jossa tuoksui siellä säilytetty palvikinkku.

Tontilla oli kaksi kaivoa vanhan kuusiaidan vieressä ja uusi alhaalla pellolla.
Tontin alaosassa oli sauna, jonka päälle Fannyn veli Viljami Helenius myöhemmin rakensi kahden huoneen asunnon. Malmstedtien Arvo-poika kutsui uudisrakennusta Turhalaksi, siis turhaan tehdyksi. Fanny ja Kalle, eivät myöskään Mirja ja Arvo, muuttaneet milloinkaan tähän taloon, jonka virallinen nimi oli Pirkkola.

Malmstedtien saunassa kävivät kylpemässä myös tien toisella puolella Huhtamäessä asuneet Ekströmit. Perheiden nuoret solmivat myöhemmin keskenään avioliiton. Myös Peltolassa asuneet Paleniukset ja neiti Vuoristo saunoivat Malmstedtilla. Mirjan ja Arvon tyttärillä oli tuolloin tärkeä tehtävä käydä viemässä ”saunatietoa”. Palkkioksi he saivat mm. pumpernikkeliä tai karkkia. Mirja Malmstedt pesi saunalla Vuoriston neidin pyykit. Tästä kiitokseksi neiti Vuoristo osti lingon, jotta pyykkiä ei sitten enää tarvinnut kiertää käsin kuivaksi. Pirkko-tytär puolestaan hoiti Vuoriston kauppa- ym. asioita. Joskus hän kävi Vuoriston kanssa taksilla Pisteellä ostoksilla.

Päivärinnan talossa oli kaksi asuntoa, kummassakin iso huone ja keittiö. 1942 asti toisessa asunnossa oli vuokralaisia. Arvon avioiduttua Päivärinnasta tuli myös nuorenparin koti. Talossa oli yksi ulko-ovi sisäpihan puolella ja eteisestä kuljettiin molempiin asuntoihin. Vuokralaisten asunto oli alarinteen puolella.
Päivärinnassa oli avoullakko. Siellä säilytettiin isoa kanteletta. Kun Irma Muuraiskangas, (o.s. Kuorikoski) meni kerran vintille, osui hänen kätensä sen kieliin. Äänet saivat tytön tulemaan lujaa alas vintiltä.
Kalle Malmstedtin aikana taloon saatiin vesijohto ja viemäri. Sisävessaa ei talossa ollut milloinkaan.