Almari (ent. Nyman) Mauri

Nykyisen Kuoppanummentien varrella oli pieni punaiseksi maalattu mökki, joka yleisesti tunnettiin Saarnin mamman mökkinä. Amanda Saarnin kuoleman jälkeen helsinkiläinen valaisinsuunnittelija Mauri Almari ja hänen vaimonsa Sylvi ostivat tämän mökin. Mökki oli kaksilapsisen perheen vapaa-ajan asuntona vuosikymmeniä. Mauri Almari oli 1950-luvulla metallivalaisimistaan kuuluisan Idman Oy:n suunnittelija. Hänen valaisimiaan arvostetaan tänä päivänä ja verrataan usein maailmankuulun Paavo Tynellin töihin. Niitä etsitään kovasti taidehuutokaupoissa. Almari suunnitteli myös jonkin verran lasia. Mauri Almari keräsi vanhoja aseita. Pihamökin seinät olivat niitä täynnä. Koisjärveläinen Valto Kairenius teki paljon Almarin suunnittelemia töitä, mm. kilpiä ja muuta keskiaikaista ritarikalustoa.

Heikola Jouko

Jouko Heikola (1930-2021) oli kotoisin Perniöstä. Koulutukseltaan hän oli rakennusmestari ja toimi yritysjohtajana mm. Helsingissä ja Lohjalla. Muutettuaan Nummelaan hän asui ensin kauan Ojakkalantien tuntumassa, mutta viimeiset elinvuodet aivan Nummelan Keskipisteen laidalla uudessa kerrostalossa, Marleenassa (Vihdintie 1). Vihdissä hän ehti asua yli 30 vuotta, Hän jäi eläkkeelle vuonna 1991. Monipuolisesti erittäin lahjakas Jouko Heikola oppi jo pienenä poikana huuliharpun soiton. Vuonna 2012 hän sai mestaripelimannin arvonimen. Hän voitti huuliharpun suomenmestaruuden 5 kertaa. Hän soitti Vihdin Pelimanneissa sekä huuliharppuyhtye Huuliveikoissa. Eläkeläisvuosien tärkeä harrastus oli myös akvarellimaalaus. Jouko Heikola teki runsaasti taidepostikortteja sekä Vihdistä että Perniöstä, missä hän vietti kesiään. Kortteja on yli 70 kappaletta. Pitkän elämänsä aikana Jouko Heikola julkaisi myös merkittävän historiallisen teoksen: Välirauha ja jatkosodan aika 1940-1945 perheemme kokemana.

Ylirotu Ilma 

Graafikko Ilma Ylirotu on tallettanut paljon jo kadonneitten vihtiläistalojen ja pihojen näkymiä. Hän tekee grafiikkaa käyttäen perinteistä etsausta ja aquatintaa. Hän on toiminut pitkään Vihdin Kuvataidekoulun ohjaajana.

Ylirotu Matti

Matti Ylirotu (1944-2020) teki pitkän monipuolisen uran valokuvaajana, valokuvauksen opettajana sekä lehtikuvaajana.Hän kuvasi ihmisiä, luontoa ja asetelmia. Hänet tunnetaan erityisesti luonnonvalon käyttäjänä. Hän otti myös muotokuvia. Taidekuvauksen rinnalla hän työskenteli 1970-luvulta alkaen myös lehtikuvaajana. Vuonna 1975 hän otti mm. ETYK:n huippukokouksen osallistujien ryhmäkuvat. Hän julkaisi kaksi kuvateosta: Nummela (1982) sekä Sipoo luonnonvalossa (1991). Hänen kuviaan on suomalaisissa, eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa yksityiskokoelmissa.

Kaapo Rissala

Kaapo Rissala meni naimisiin Anna Amanda Vikmanin kanssa vuonna 1920 ja he saivat Iris-tyttären. Pariskunta erosi vuonna 1937. Taiteilijalla on kolme lastenlasta, Mervi, Kaapo ja Inkeri. Rissalan toinen vaimo oli Anna-Liisa Eriksson, taiteilijanimeltään Anna-Liisa Oksa, jonka kanssa hän oli naimisissa v. 1938– 1951. Anna-Liisalla oli oma muotiliike Helsingin keskustassa. Rissala oli ollut talvisodassa tiedotuskomppanian piirtäjänä, mutta hänet vapautettiin palveluksesta selkävamman takia ja hän joutui pitämään selän tukena rautaliiviä. Ollessaan Vihdissä Luontolassa kuntoutumassa taiteilija tapasi vihtiläisen Ritva Onerva Östermanin, joka työskenteli Luontolan konttorissa ja asui isänsä kuoleman jälkeen pari vuotta Luontolan ”Tyttöläksi” kutsutussa retkeilymajan rakennuksessa. Ritva ja Kaapo avioituivat v. 1952 ja he olivat naimisissa taiteilijan kuolemaan asti vuonna 1971. Kaapo Rissala haudattiin omasta toivomuksestaan uurnassa omalle tontille, Hiidenkivi-kiveen. Miehensä kuoltua Ritva Rissala vaali taiteilijan perintöä ja esitteli ateljeeta vuosien varrella lukuisille vieraille. Ritva Rissala kuoli v. 2009.

Kaapo Rissalan palettipöytä:

Hiidenkiven tupakkapöydässä on kuutisenkymmentä nimikirjoitusta. Taidemaalareista siihen ovat nimensä kirjoittaneet Elsa Linnos, Lyyli Visanti, Martti Paalanen, Kaija Väre, Mikko Oinonen, Hjalmar Rautiainen, Wille Boijer-Poijärvi, Helny Tigerstedt, Juhani Palokoski, Jorma Napola, Aimo Kanerva, Heli Ojanperä, Kalle Rautiainen, Venny Soldan-Brofeldt, Erkki Koponen, Väinö Kamppuri, Aukusti Tuhka, Onni Oja, Uuno Eskola, Eva Cederström, Atte Laitila, Vilho Askola, Tito Colliander, Aarre Heinonen, Eero Snellman, Matti Visanti, Arvo Makkonen, Ilmari Huitti, Raija Hurmerinta ja G. A. Jysky. Kuvanveistäjiä taas olivat Arvi Tynys, Yrjö Rosola, Lauri Leppänen, Jussi Mäntynen, Oskari Jauhiainen, Kalervo Kallio, Essi Renvall ja Wäinö Aaltonen. Pöydässä on myös muutamia toistaiseksi epäselviksi jääneitä nimikirjoituksia. Nykyisin pöytä on esillä Vihdin museossa.