Nummelan Vesihuolto Oy:n perustaminen 1958 Perustamiskokouksen osanottajat: pöydän takana keskellä istumassa kokouksen puheenjohtaja Johannes Jaarinen, vieressään kokouksen sihteeri Kauko Tapaninen ja edessä oikealla Arvo Långström (vaalea liivi päällä). Takana seisovat vasemmalta Olavi Sainio, Antti Laakso, Viljo Kuula. Armas Schugge, Valle Jokisuu, Olli Ohlsson, Esko Helle, Toivo Lintumaa, Lauri Långström, Ahti Alén, Almus Metso, Konsta Repo, Taisto Virta, Vieno Svahn, Aarne Laustio, Esko Karvinen.Kunnallishallinnon osana on viime vuosina tullut kuvaan kylätoimikunnat. Me Huhdanmäessä sitä toimintaa aloitimme jo heti sotien jälkeen tai oliko se jo sen aikana. Nimittäin meillä oli yhdistys, joka haki sunnuntailehdet Keskipisteeltä Osuusliike Auran johtajan eteisestä ja myöhemmin Nummelan rautatieaseman odotushuoneesta ja jakoi sitten täällä Bodalewille, Metsolle (Almus), Paleniukselle ja Kuulalle. Posti ja lehtitalot eivät hoitaneet jakelua kuin arkisin. Varmaankaan ei yhtään kertaa menetelmä pettänyt, vaan kaikki olivat tyytyväisiä.
Akun syntymän aikoihin olin Jarl Melingin kanssa tekemässä kattoja Pyhäjärven Haaviston kylässä Kosken ja Suomalaisten tiloilla. Kosken tilan omisti Helsingin Sanomien levikkipäällikkö Reino Syrjänen. Hänen äitinsä, silloin jo aika vanha nainen, sanoi:
”Tämän talon katto on aina vuotanut noista jiireistä, enkä usko niiden nytkään pitävän vettä sateella!”
Taisi usko pettää. Isännän kehotuksesta aloin Helsingin Sanomien asiamieheksi. Sitten olin käytännöstä katsoen kaikkien lehtien asiamies. Siitä toimesta tuli ansiotakin. Mutta oli etuna monenlaisia palkintoja eri lehdiltä. Seuraavat matkat tulee mieleen. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Italia, Sveitsi, Itävalta, Jugoslavia, U.S.A., Bulgaria, Kanarian saaret.
Olympiavuonna 1952 Sakari Peltonen Nurmijärveltä teki minusta Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tarmon, myöhemmin Sampo, asiamiehen.
Nummelan Seuratalo Oy:n hallitukseen jouduin jonkinlaisena vastavetona tai tasapainoilijana. Siellä oli tullut epäsopua toisaalla Lennart Saarinen ja Erland Kukko ja toisella puolella Esko Karvinen, Lauri Luoto. Sovintona valittiin uusi hallitus ja minut puheenjohtajaksi. Tapaninen oli vahtimestarina ja asui talossa ja koira vintillä. Lauri Luoto ajoi voimakkaasti sellaista asiaa, että ullakolle lisää täytettä lämmitysaineiden säästämiseksi. Hänen toimesta sinne ullakolle ruiskutettiin ihan märkää sahanpurua ja paljon. Ei kestänyt kauan kun alkoi kuulua kovaa rutinaa ja ääntä ja välikatto tuli alas tuolien päälle. Hallitus päätti korjata koko talon nykyaikaisemmaksi rakennusmestari L.K. Virrankosken johdolla. Velkaa tuli ja muutenkin vastaavat yhtiöt olivat suurissa vaikeuksissa muuttuneiden vapaa-ajan viettotapojen takia, ei menestyneet elokuvat, ei tanssiaiset ja muut ja talo, jonka pieni, mutta talkoohenkinen Nummela ja osin Vihtikin olivat aikaansaaneet. Lähinnä kait sitä olivat puuhanneet Härköilän talolliset Tuusan Papulin johdolla, uskon. Eikä juuri pysyisi Työväentalokaan pystyssä ilman Veikko Hellettä. Niin talon osti Vihdin Sähkö Oy, ja edelleen Osuuspankki tulevan pääkonttorin paikaksi.
Konsta Repo, Osuusliike Auran johtaja sai minut lupautumaan Nummelan Urheilukenttä Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi joku vuosi sotien jälkeen. Yhtiöllä oli ollut aikaisemmin kenttä nykyisen lentokentän alueella, mutta silloin oli saatu uusi nykyinen kenttä. Minun aikana kenttä tasoitettiin ja radat ja muut suorituspaikat pinnoitettiin halvalla erikoishiekalla veikkausvoittovaroin. Ei tainnut olla hyvä ratkaisu. Pian se sitten tulikin kunnan omistukseen ja huoltoon. Nykyään se on ollut hyvä jo vuosikymmeniä.
Jos nyt olisi kirjoittaa ehkä kunniakkain luku elämässäni. Tarkoitan luottamustehtäviä. Vihdin Sähkö Oy:ssä aloitin kauan sitten varatilintarkastajana. Silloin oli varsinaisena Ojakkalan KOP:n johtaja Lauri Wesman ja jouduin heti töihin. Sitten olin tilintarkastajana kun Yrjö Louhi oli kaverina. Hän oli Vihdin Meijerin konttoripäällikkö. Hänen aikana käytiin syömässä Helsingissä kerrankin Ravintola Fenniassa. Mukavaa oli. Seuraava tehtävä oli hallituksen varajäsen ja sitten varsinainen. Tämä kaikki oli Lennart Saarisen aikaan. Arvo sen kun nousi. Olin hallituksen varapuheenjohtaja. Yhtiön uuden rakennuksen rakennustoimikunnan jäsen. Hallituksen puheenjohtajana oli silloin Olkkala Oy:n toimitusjohtaja Paavo Ahomäki. Sitten olikin jo huipun vuoro Vihdin Sähkö Oy:n hallintoneuvoston ensimmäinen puheenjohtaja. Siinä sai olla korkealla pallilla. Esimerkiksi vierailulla Imatran Voiman Loviisan tehtailla ruokailussa sain istua kunniapaikalla paikallisen johtajan olikohan nimi Nurmimaan vieressä. Kysyin häneltä mitä mieltä hän on turpeesta energianlähteenä. vastaus oli: Hyvää maanparannusaineena. Tämä kaikki tapahtui kun toimitusjohtajana oli ins. Juhani Sianoja. Saarisen ajoilta lähtien oli melkein jokavuotiset pilkkikilpailut Vihdin Sähkö / peltisepänliike. Kerran Sianoja keksi sellaiset säännöt, että mekin voitettiin kisat.
Nummelan Vesihuolto Oy. Hyvin vakava kilpailija minun meriittilistalla. 1958 Vihdin kunta ja erikoisesti rakennusmestari L.K. Virrankoski pitivät tarpeellisena aikaansaada työkohteita Vihdissä silloisen työttömyyden estämiseksi. Niinpä Nummelassa kutsuttiin kokous Elin Leväsen luokkaan kansakoululla. Osanottajia oli pari kymmentä, puheenjohtajana Osuuspankin johtaja Johannes Jaarinen ja sihteerinä Kauko Tapaninen. Alussa ei ollut yhtään myönteistä puheenvuoroa, varsinkin Osuusliike Auran johtaja Konsta Repo näki, ettei Nummelalla ollut mitään mahdollisuuksia ottaa niin suurta velkaa kuin yhtiön perustaminen olisi tuonut mukanaan. Sitten pyysi ja sai puheenvuoron Esko Helle ja oli sitä mieltä, tietysti ensin jonkun aikaa kirottuaan. Tehän olette kummia miehiä, on sitä ennenkin uskallettu yrittää ja hän myös ehdotti yhtiön perustamista. Siihen loppui vastaanpano ja Jaarinen napautti nuijalla asiasta päätöksen. Muuten Osuusliike Aura oli ensimmäinen liittyjä, taisi olla 1960. Äskeisessä valittiin toimikunta ajamaan asiaa kokoonkutsujana kansanedustaja ja Vihdin valtuuston puheenjohtaja Veikko Helle. Hänen kutsumanaan kokoonnuttiin ensimmäinen kerta Nummelan kansakoulun pihalla koivun alla. Helle, Saarinen, Sainion Olavi ja taisi olla Valle Jokisuu ja minä. Kokouksen avaussanoissaan muistan kuinka Helle sanoi: ”Olen ajatellut että pannaan Kuulan Ville vetämään tätä yhtiötä ja tehdään hänestä hallituksen puheenjohtaja.”
Sitä jatkuikin 27 vuotta kunnes kunnanjohtaja Risto Leinonen lopetti sanomalla että olen liian vanha. Koska Veikko Helle oli vielä 50 päivää minuakin vanhempi hänkin vaati eroa ja sai. Koko asia meni Helteen käsikirjoituksen mukaan. Erimielisyys johtui kolmesta asiasta: 1. hän tahtoi vesitornia joka kylään ja saikin yhden; 2. hän tahtoi korottaa veden hintaa ja minä en; 3. hän tahtoi tilin päätökset tappiollisiksi, että saisi näyttämään yhtiön tilan heikoksi ja minä taas vastaan. Yhtiö olisi pitänyt kunnallistaa jo kauan sitten, toivoi R.L. ja perusteluja sillekin löytyy.
Osuusliike Auran hallituksen jäsen olin useita vuosia. Silloinkin kun suunniteltiin uutta tavarataloa Nummelaan. Olin sen rakennustoimikunnan jäsen. Kun keskusteltiin huonetilaohjelmasta Helsingissä oli SOK:ta edustamassa ekonomi Viljo Kuula. Ja olin hänen kanssaan eri mieltä Vihdin kehityksestä ja väestön lisäyksestä, hän oli pessimisti ja minä en. Olin hallituksen kokouksessa esittänyt talon paikaksi nykyistä tilavaa tonttia. Erkki Orakoski kommentoi: Viljo Kuula tahtoo kaupan lähemmäksi omaa kotia. Erkki Palojärven kanssa ajoimme sellaista ratkaisua, että toiseen kerrokseen tulisi ravintola, josta olisi hyvä näköala tavarataloon, vaan toisin kävi, Hiisi meni kellariin. Mutta tämä talokin oli yhtenä tekijänä Vihdin ja varsinkin Nummelan nopeaan asutuksen lisäykseen ja nyt meitä taitaa olla jo 12 000. Kerran hallitus kerääntyi Kypärjärven saaressa meidän mökillä ja silloin päätettiin, Otto Kallelan johdolla Hiisi-ravintolan nimestä. Johtajana oli kai Esko Linna.
Vihdin Säästöpankki vei myös minulta aikaa ja osallistumista ehkä yli 10 vuotta. Aloitin isännistön jäsenenä, mutta suurimman ajan kuitenkin hallituksen jäsenenä. Sain aikaan sen että Vihdin Sähkö Oy oli pankin asiakas ja johtajat hallituksen jäseniä. Nimittäin Juhani Sianoja ja Pentti Ahonen. Hallituksen tarkoituksena oli saada rakentaa uusi pääkonttori Nummelaan. Mutta se ei ollut onnistua, kun Anton Vesola ei suostunut edes keskustelemaan naapuritontin myynnistä tähän tarkoitukseen. Nummelan konttorin johtaja Juhani Suikkanen ehdotti että minä yrittäisin aikaansaada keskustelua kaupasta. Ja peräti helposti se tulikin. Tämä oli mielestäni tärkein työ pankin hyväksi. Toinen oli ehkä kun sain juntattua Matti Sivurannan hallituksen puheenjohtajaksi. Olin kutsunut kaikki hallituksen jäsenet keskuudestaan valitsemaan sitä paloasemalle Vihdin kirkonkylään. Ehdotin äänestystä niin kuin tehtiinkin. Esitin toivomuksen ettei kukaan äänestäisi itseään, niin kuitenkin tapahtui. Minä äänestin Juhani Sianojaa. Ehdotin tästä äänestystä kun Tauno Nyman kieltäytyi. M.S. sai kolme ääntä ja minä kaksi. Sanoin että asia on selvä, mutta M.S. tahtoi vielä kolmannen äänestyksen ja siinä sai Matti Sivuranta 5 ääntä ja tuli valituksi. Siis eka kerralla sai kaikki yhden äänen.
Kun olin rotaryna kirkonkylässä, aloin miettiä seuraa, joka toimisi Nummelan parhaaksi. Nummelassa kun oltiin innostuneita hoitamaan yhteisiä asioita talkoilla. Sellaiseksi on luettava myös Tehokalusteen jokavuotiset Tehohiihdot, joissa oltiin toimitsijoina. Sellaisten jälkikaronkoissa, joissa muuten oli mahtavat tarjoilut Simo Kovelon hoitamina. Siellä ehdotin miesseuran perustamista Nummelaan. Se päätettiinkin perustaa ja tietenkin valmistelevan toimikunnan puheenjohtajaksi pääsin. Jäseninä Erland Kukko ja Lennart Saarinen. Samoissa ”juhlissa” muuten Simo Kovelo ehdotti Nummelaan perustettavaksi yhteistä palloseuraa, joka sitten perustettiinkin ja ensimmäisenä puheenjohtaja oli Simo Kovelo. Vielä ehdotti Nummelaan keskikoulua eräs maisteri, joka asui Jokisuun matkustajakodissa. Kokoonkutsujaksi tuli tämä maisteri. Siitä ei tullut mitään. Mutta kiltaa alkoi erittäin tarmokkaasti hommaamaan Erland Kukko. Hänen luonaan Huhmarissa kahdestaan sitä valmisteltiin. Kukko teki sääntöehdotuksen ja keksi Kiltakomentajan, Kiltamestarin ja muut nimitykset sekä hallituksen jäsenten lukumäärän. Nyt seuralla on ikää jo yli 30 vuotta ja se on tehnyt aloitteita ja tehtäviä Nummelan hyväksi runsaasti, joissa olin monissa aloitteentekijänä, esim. Viljon -päivän konsertit.
Vihdin Rotary Klubiin pääsin joskus 1960-luvun alussa. Otto Kallela oli silloin presidenttinä ja klubi kokoontui silloin Vihdin kirkolla Säästöpankin talossa. Meitä oli silloin Nummelasta Lennart Saarinen, Simo Kovelo ja Antero Riihimäki. Ajettiin vuoron perään. Tekisi mieli sanoa, että matkat sinne ja takaisin olivat aatteen kohokohtia. Klubissa voitin yhdet hiihtokilpailut merkillisen tasoituksen avulla. Ainoa voitto minulle urheilussa. Ei hassumpi harrastus. Olin jäsenenä yli 10 vuotta ja presidenttinäkin.
Verolautakunnassa olin valtion asiamiehenä saman verran aikaa. Mielenkiintoista, mutta ei minulle sopivaa hommaa. Harvoin huomasin kaavakkeissa mitään vikaa. Ehkä kuitenkin hyvinkin kehittävää työtä.
Välirauhan aikana oli Vihdissä Aseveliyhdistys ja olin sen hallituksen jäsen. Puheenjohtajana oli kait Karvonen. Yhdistys teki talkoilla halkoja Vesikansantien varrelta ennen Laustion hiekkakuoppaa, olikohan Tuusan tai Ridalin metsää. Yhdistys oli pakko lopettaa rauhansopimuksen mukaan.