Talon ensimmäisiä asukkaita olivat Flinkmanin perhe (myöh. Pirke).

Väinö Pirke, Lempi Pirke, Tuure Pirke

/><figcaption class=wp-element-caption
Väinö Pirke (entinen Flinkman). Kuvan omistaa Timo Roms.
/><figcaption class=wp-element-caption
Lempi Pirke (entinen Flinkman). Kuvan omistaa Timo Roms.

Jo 1890-luvulla on Vihdin seurakuntaan Tuusan alueelle kirjattu leipuri Fritjhjof Flinkan (1868). Asuiko hän tässä talossa ei ole aivan varma. Myöhemmin vuonna 1903 majatalonpitäjä, leipuri Hugo Ture Flinkman muutti Pälkäneeltä Nummelaan vaimonsa Elisabeth (Betty), o.s. Löfbergin,ja lapsien Väinö, Lempi ja Tuure kanssa. Lapset toimivat Nummelassa monissa eri tehtävissä.

Hugo piti sekatavarakauppaa ja leipuriliikettä ja hänen vaimonsa majataloa.

Väinö Flinkman (Pirke) työskenteli Osuusliike Auran Ojakkalan myymälänhoitajana. Myöhemmin hän muutti Simpeleelle ja perusti sinne kaupan. Nummelalainen Kaisu Miilumies palveli perheen apulaisena sekä Ojakkalassa että Simpeleellä.

/><figcaption class=wp-element-caption
Sisarukset Lempi ja Väinö Pirke, sekä ilmeisesti Väinön vaimo kuvattuna Pesosen kuvaamossa Lohjalla. Kuvan omistaa Timo Roms.

Betty Flinkman ja Lempi-tytär olivat mukana Lotta -Svärd järjestön toiminnassa. Flinkman oli Vihdin paikallisosaston puheenjohtajana 1926-27 ja Lempi Pirke Nummelan kyläosaston sihteerinä 1925-28 ja puheenjohtajana 1930-34. Pirke kuului myös kyläläisiin, jotka huolehtivat Ojakkalantien varrella olevan Kansalaissodan muistomerkin hoidosta.

1926 Lempi Flinkman (Pirke) valittiin Länsi-Suomen Osakepankin Nummelan konttorin prokuristiksi. 1930-luvulta lähtien Lempi Pirke kuului vuosikymmenten ajan Nummelan puhelinkeskuksen hoitajiin. Hän asui kotitalonsa yläkerrassa.

/><figcaption class=wp-element-caption
Keskipisteellä Flinkmanin talon edessä vasemmalta: Toini Laakso (myöh. Helle), kaksi tuntematonta ja oikeassa reunassa Aili Ekman (myöh. Helle) Kuva on otettu 1927-28. Kuva on Veikko Hellen kokoelmista.

Kiinteistön myynnin jälkeen 1950-luvulla hän asui Katriinabergissä. Kyläläiset ovat luonnehtineet Lempiä ”sipsakaksi”. Hän oli pienikokoinen ja jalkavaivan takia hän ontui hieman. Eläkkeelle jäätyään hän muutti 1957 Nummelasta lähemmäksi sukulaisiaan Parikkalaan.

Perheen poika Tuure Valpas Flinkman, (Pirke) sai 1927 luvan aloittaa matkustajaliikenteen henkilöautolla. Hänen ei kuitenkaan muisteta ajaneen taksia Nummelassa. Tuurea pidettiin ”herrasväen kakarana”, jonka ei tarvinnut nuoruudessaan tehdä mitään. Tuurella oli hieno Durant-auto. Vain kylän eläinlääkäri Petterssonilla oli samanlainen.

Lentokentän laidalla oli aikoinaan tanssilava. Juhannustansseissa 1941 Artturi Aaltosen soittaessa haitarilla tanssimusiikkia Tuure Pirke pyysi kesken tanssin hiljaisuutta ja sanoi, että sota on alkanut.

1947 Tuure Pirke muutti vaimonsa Idan kanssa Helsinkiin. Hän oli töissä mm. Valtion konepajalla. Tuurella ja Idalla oli kesäpaikka Nummelassa Vihdintien varrella. Siinä mökissä asui myös Lempi Pirke jonkin aikaa. Myöhemmin talo kuului Hilma Pircklénille.

/><figcaption class=wp-element-caption
Ystävyksiä valokuvaajalla. Oikealta Ilmari Sellgrén, Väinö Pirke ja Martti Alirosti. (Vasemmalla olevat tunnistamatta) Kuvan omistaa Timo Roms.

Muita asukkaita

Sota-aikana Flinkmanin talossa työskenteli parturi Kaarina Laaksonen. Tuolloin talossa oli myös pieni kauppa. Asunnot olivat ylhäällä.

1940-luvulla Flinkmanien liiketalossa oli myös jonkin aikaa Antti Nevanperän omistama lyhyttavarakauppa. Perhe asui liiketalon yläkerrassa.

Lea Suominen (1922 Pyhäjärvi U.l.) pääsi 1946 Nummelaan tullessaan töihin tutun rouvan, Tuulikki Laineen kampaamoon Kukon taloon. Laineen luona hän sai myös asunnon.

Talossa toimi vuosia Pekka Erland Kukon sekatavarakauppa ja piharakennuksessa putkiliike. Kukolla oli isänsä Tuomaan kanssa myös kioski talon Sähköyhtiön puoleisessa päässä. 1950-luvun Kukon perhe muutti Huhdanmäelle.

Kukon jälkeen Kuokkaset jatkoivat sekatavarakaupan toimintaa. Sulo Johannes Kuokkanen (1913 Rääpyvä, Inkeri) ja hänen vaimonsa Aino Lyydia Eliisa, o.s. Kantola (1917 Hämeenlinna) tulivat 1959 Espoosta. Perheeseen kuului neljä lasta: Kauko, Jorma, Aino-Liisa ja Jouko.

Kuokkaset myös asuivat Auran talossa.

Vihdin Sähköyhtiö osti 1961 ”Kukko”-nimisen 700 m2 suuruisen tontin. Näin yhtiö sai riittävästi rakennusoikeutta uuteen Sähkötaloon. Lisäksi saatiin väliaikaisesti asuintiloja yhtiön henkilökunnalle.

Aikaisemman lihakaupan tilasta tehtiin asunto, johon oli oma sisäänkäynti.
Samaan aikaan talon toisessa päässä oli rouvien Hohenthal ja Valtonen omistama vaatetusalan liike, Nummelan Asuste, joka sekin sitten siirtyi seuraavaksi Sähköyhtiön uudisrakennukseen.

Samanaikaisesti Perälän kioskin kanssa, talossa oli Aira Petrellin kampaamo. Petrellit myös asuivat tässä ”Kukko”-talossa. Kampaamo siirtyi täältä Funkis-Auraan.